Miten stressi vaikuttaa kehon rakenneulottuvuuteen 1

Stress on yleinen kokemus. Olipa kyseessä rushi töihin, tärkeään esitykseen valmistautuminen, rakkautensa sairaan hoidon järjestelyt tai perheen tuken antaminen, stressi kuuluu arkielämään. Mutta mitä stressi itse asiassa on, ja miten se vaikuttaa mieliimme ja ruumiimme?

Stressi on kehon luonnollinen vastaus haasteisiin tai uhkiin. Tämä reaktio, joka on suunniteltu turvallisuutesi eteen, herättää joukon tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, Ärkyntää, surua, ja joskus jopa motivaatiota. Kyllä, motivaatiota—koska kaikki stressi ei ole haitallista. Itse asiassa tietyt stressitekijät voivat kannustaa meitä suorittamaan tehtäviä tai saavuttamaan tavoitteita.

Vaikka lyhytkiikkinen stressi, jota kutsutaan akutiseksi stressiksi, on hallittavissa ja usein tilapäistä, krooninen stressi on huolestuttavampi. Tämä pitkittyvä, jatkuva paine- ja ahdistus tunne voi heijastua fyysisessä ja psykologisessa terveydessäsi.

Jos krooninen stressi jätetään huomiotta, se voi johtaa sairauksiin, vähentyneeseen hyvinvointiin ja jopa estää sinut ylläpitämästä säännöllistä harjoitusrutinaaria tai luomaan ohuet lihasmassat. Stressin tunnistaminen ja hallinta ovat olennaisia molemman terveyden ja elämänlaadun suojelemiseksi.

Mitä on kortisooli?

Stressi on jatkuvasti läsnä elämässä. Vaikka pieniä tai suuria, päivittäiset stressorit käynnistävät luonnollisen vastauksen kehon autonominen hermosto, joka koostuu sympaatettisesta ja parasympaatettisesta järjestelmästä. Molemmat ovat ratkaisevia kehon toiminnalle ja sisäiselle tasapainolle.

Parasymapaattinen järjestelmä, jota usein kutsutaan "rakkailee ja hajoaa"-järjestelmäksi, tukee toimintoja, kuten hajottaminen, virtsusvirtaus, kyyneliemiantuotanto ja kokonaisvaltainen parannus. Se myös auttaa säästämään energiaa tuleviin tarpeisiin ja edistää immuunivastuuta ja korjausta.

Toisaalta sympatistinen hermojärjestelmä on vastuussa kehityksesi "taistele tai juokse" -vastauksesta. Kun se aktivoituu, se valmistelee kehotasi reagoimaan havaituihin uhkiin, ja tämän reaktion yhteinen linkki on kortisol.

Saatattaisi kysyä: mitä kortisol tarkasti on? Kortisol tunnetaan pääasiallisena stressihormonina. Se tuotetaan surrenalikarvoissa, ja sen määrä nousee stressin vastauksena, antaen sinulle energian käsitellä tilannetta, olipa kyseessä sitten vaaraa kohtaaminen tai siitä pakeneminen. Lyhyellä aikavälillä kortisol on hyödyllistä, koska se pitää sinut hälyytettynä ja valmiina toimimaan.

Kuitenkin, kun kortisolijätte on jatkuvasti puhdassa yli pitkät ajanjaksoja, se voi muuttua haitalliseksi. Kestävä kortisolin tuotanto voi johtaa dysfunktioon, mikä saattaa aiheuttaa kestävää inflamatiodia. Nämä olosuhteet pitävät kehon jatkuvasti stressitilassa, luoden kärsimyksen, ahdistuksen, frustraation ja jopa masennuksen kaaren. Tämä jatkuva hormonivuoto pitää sekä kehon että mielen korkealla hälytyksellä, mikä ei ole paras vaihtoehto yleiselle hyvinvoinnille.

Kortisol ja kehon rakenne

Tämä kestokärsikkövastaus ei ole paras vaihtoehto kehon rakenteelle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeat kortisolitasot liittyvät huonompaan kehon rakenneeseen, erityisesti suurempi kehon rasva-osa ja pienempi lihavirta. Pitkäjänteinen kärsikkö voi myös edesauttaa laajempia terveysongelmia.

Miten kortisol vaikuttaa nälkääsi

Stress muuttaa myös syöntäsi. Molemmat lyhytaikainen ja pitkäjäkin stressi voivat vaikuttaa nälkääsi. Jotkut saattavat kokea lyhytaikaista stressiä nälän vähentymisenä, kun taas pitkäkestoisen stressin yleensä seuraa himo korkean rasvan ja kalorien sisältäviin ruokiin, kuten munkkirokkiin. Nämä himoketjuet johtuvat kortisolin vaikutuksista kehollasi.

Pitkäkestoinen stressi johtaa pitkittäiseen kortisolinsierteen, mikä voi merkittävästi vaikuttaa kehon rakenneeseen. Korkeat kortisolin tasot vaikuttavat nälkään sääteleviin hormonien, kuten leptinin, ghrelinin ja insuliinin toimintaan. Nämä hormonit viestivät aivojen kanssa, ilmoittaen nälän, himon ja energian tarpeen tasapainoon.

Ghreliini ja kortisolilla on keskinäinen vahvistava suhde. Kun kortisolitasot nousivat, noussut myös ghreliinitasot. Ghreliini, jota tunnetaan "nälkähormonina", ilmoittaa kehallesi lisää syömisen tarpeesta, erityisesti makeasta ja hiilihydraatteista ruoasta. Tämä johtaa kasvavaan himoon ja yli-syömiseen, mikä voi lopulta johtaa painon lisääntymiseen.

Kortisolit, insuliiniresistenssi ja painonlisäys

Korkeammat kortisolitasot vaikuttavat ruokailuhalukkuuteen lisäksi myös glukoneogeneesin edistämiseen, mikä voi johtaa insuliiniresistenssiin. Insuliiniresistenssi tapahtuu, kun kehon solut reagoivat vähemmän insuliiniin, mikä aiheuttaa verensokeritasojen nousemisen. Tämä tila on ennakkotapaus tyyppi 2 diabetekseen ja se on myös suuri tekijä lihavuudessa.

Lisäksi korkeammat insuliinitasot ovat yhteydessä kasvaneeseen aivoaktiivisuuteen stressin aikana, erityisesti palkintojen liittyvissä alueissa. Tämä aivotoiminta herättää vielä enemmän halua syödä, vahvistaen halua syödä epäterveellisiä, kaloririkkomaisia ruokia.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka kortisoli on elintärkeää auttaakseen kehoa vastaamaan välittömiin stressorit, jatkuvasti korkeat kortisolitasot voivat aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia kehon rakennekehitykseen ja yleiseen terveyteen. Muuttuneet syömisharjoitukset, insuliiniresistenssi ja painonlisäys ovat vain joitakin tapoja, joilla krooninen stressi voi häiritä sekä fyysistä että mielenterveyttä.