Miten stressi vaikuttaa kehon koostumukseen 1 Suomi

Stressi on universaali kokemus. Olipa kyseessä kiire töihin, valmistautuminen tärkeään esitykseen, sairaan läheisen hoitaminen tai perheen elättäminen, stressi on osa jokapäiväistä elämää. Mutta mitä stressi on ja miten se vaikuttaa mieleemme ja kehoomme?

Stressi on kehon luonnollinen reaktio haasteisiin tai uhkiin. Tämä turvallisuutesi vuoksi suunniteltu reaktio laukaisee erilaisia ​​tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, turhautumista, surua ja joskus jopa motivaatiota. Kyllä, motivaatio – koska kaikki stressi ei ole haitallista. Itse asiassa tietyt stressitekijät voivat saada meidät suorittamaan tehtäviä tai saavuttamaan tavoitteita.

Vaikka lyhyet stressijaksot, jotka tunnetaan nimellä akuutti stressi, ovat hallittavissa ja usein väliaikaisia, krooninen stressi on huolestuttavampi. Tämä pitkäaikainen, jatkuva paineen ja ahdistuksen tunne voi heikentää fyysistä ja henkistä terveyttäsi.

Käsittelemättä jäänyt krooninen stressi voi johtaa sairauksiin, huonontuneeseen hyvinvointiin ja jopa haitata kykyäsi ylläpitää säännöllistä harjoitusrutiinia tai rakentaa laihaa lihasmassaa. Stressin tunnistaminen ja hallitseminen on välttämätöntä sekä terveytesi että elämänlaatusi suojelemiseksi.

Mikä on kortisoli?

Stressi on jatkuva osa elämää. Olivatpa ne suuret tai pienet, päivittäiset stressitekijät laukaisevat luonnollisen vasteen kehosi autonomisessa hermostossa, joka koostuu sympaattisista ja parasympaattisista järjestelmistä. Molemmat ovat tärkeitä kehosi toiminnalle ja sisäiselle tasapainolle.

Parasympaattinen järjestelmä, jota usein kutsutaan "lepo- ja sulatusjärjestelmäksi", tukee toimintaa, kuten ruoansulatusta, virtsaamista, kyynelten tuotantoa ja yleistä paranemista. Se auttaa myös säästämään energiaa tulevia tarpeita varten ja edistää immuniteettia ja korjausta.

Toisaalta sympaattinen hermosto on vastuussa kehosi "taistele tai pakene" -vasteesta. Kun se aktivoituu, se valmistaa kehosi reagoimaan havaittuihin uhkiin, ja tämän reaktion yhteinen linkki on kortisoli.

Saatat ihmetellä: mitä kortisoli oikein on? Kortisoli tunnetaan ensisijaisena stressihormonina. Lisämunuaisten tuottama se piikit reaktiona stressiin ja antaa sinulle energiaa, jota tarvitaan tilanteen käsittelemiseen, olipa kyseessä vaaran kohtaaminen tai sitä pakeneminen. Lyhyellä aikavälillä kortisoli on hyödyllinen, koska se pitää sinut valppaana ja valmiina reagoimaan.

Kuitenkin, kun kortisolia vapautuu jatkuvasti pitkiä aikoja, siitä voi tulla haitallista. Krooninen kortisolin tuotanto voi johtaa toimintahäiriöihin, mikä voi aiheuttaa jatkuvaa tulehdusta. Näissä olosuhteissa kehosi pysyy jatkuvassa stressitilassa, mikä luo kivun, ahdistuksen, turhautumisen ja jopa masennuksen kierteen. Tämä jatkuva hormonaalinen vapautuminen pitää sekä kehon että mielen virkeänä, mikä ei ole ihanteellinen yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Kortisoli ja kehon koostumus

Tämä krooninen stressireaktio ei ole ihanteellinen kehosi koostumukselle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kohonneet kortisolitasot liittyvät huonompaan kehon koostumukseen, erityisesti korkeampaan kehon rasvaan ja alhaisempaan lihasmassaan. Pitkäaikainen stressi voi myös myötävaikuttaa useisiin lääketieteellisiin ongelmiin.

Kuinka kortisoli vaikuttaa ruokahaluasi

Stressi muuttaa myös ruokailutottumuksiasi. Sekä akuutti että krooninen stressi voivat vaikuttaa ruokahaluasi. Joillekin akuutti stressi voi heikentää ruokahalua, kun taas krooninen stressi laukaisee usein himoa rasvaisiin, kaloreita sisältäviin ruokiin, kuten roskaruokaan. Näitä himoja ohjaavat kortisolin vaikutukset kehoon.

Krooninen stressi johtaa pitkittyneeseen kortisolin erittymiseen, mikä voi vaikuttaa merkittävästi kehon koostumukseen. Kohonneet kortisolitasot vaikuttavat ruokahalun säätelyyn stimuloimalla hormoneja, kuten leptiiniä, greliiniä ja insuliinia. Nämä hormonit kommunikoivat aivojen kanssa ilmoittaen nälästä, himosta ja energiatasapainon tarpeesta.

Greliinillä ja kortisolilla on toisiaan vahvistava suhde. Kun kortisolitasot nousevat, myös greliinitasot nousevat. Ghrelin, joka tunnetaan nimellä "nälkähormoni", antaa kehollesi signaaleja kaipaamaan ruokaa useammin, erityisesti paljon sokeria ja hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Tämä johtaa lisääntyneiden himojen ja ylensyönnin kierteeseen, mikä voi viime kädessä edistää painonnousua.

Kortisoli, insuliiniresistenssi ja painonnousu

Sen lisäksi, että kohonneet kortisolitasot vaikuttavat ruokahaluun, ne voivat myös stimuloida glukoneogeneesiä, prosessia, joka voi johtaa insuliiniresistenssiin. Insuliiniresistenssi syntyy, kun kehon solut reagoivat vähemmän insuliinille, mikä aiheuttaa veren glukoositason nousun. Tämä tila on tyypin 2 diabeteksen edeltäjä ja myös merkittävä liikalihavuuden tekijä.

Lisäksi korkeammat insuliinitasot on yhdistetty lisääntyneeseen aivotoimintaan stressin aikana, erityisesti palkitsemiseen liittyvillä alueilla. Tämä aivojen aktivointi laukaisee vielä enemmän himoa, mikä vahvistaa halua syödä epäterveellisiä, kaloreita sisältäviä ruokia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka kortisoli on elintärkeää auttamaan kehoasi reagoimaan välittömiin stressitekijöihin, pitkittyneellä kohonneella kortisolitasolla voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kehosi koostumukseen ja yleiseen terveyteen. Muuttuneista ruokailutottumuksista insuliiniresistenssiin ja painonnousuun, krooninen stressi voi häiritä sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiasi.